Itse tehtyä ja ostettua

Kaiteettomat portaat

Yritän pikkuhiljaa päivittää blogiin kaikkea, mitä olen kerennyt ennen blogin perustamista askarrella. Tässä on nyt hieman sekaisin uutta ja vanhaa. Portaat liimasin tänään, kun sain sisäikkunankarmin liimatuksi. Ostin ne hiljattain Minimaailmasta, ja niihin kuuluu kaide ja piennat. Piennat aion vaihtaa koristeellisista sorvauksista yksinkertaisempiin, joten ne eivät ole vielä paikoillaan.
Meidän huonekorkeuteemme portaat olivat liian korkeat, joten jouduin sahaamaan ylempää osuutta lyhyemmäksi (ja siltikin ne ovat hieman killissä mahtuakseen).

Ikkunankarmeja olen askarrellut eilen ja tänään erilaisista rimoista jiirisaksien avulla. Sisäpuolella on yksinkertainen versio, ja ulkona vähän monimutkaisempi. Rimat loppunevat kättelyssä, kun ikkunoita pitäisi askarrella 11 kappaletta...
Ovi on Eurominis, ostettu HobbyPointista. Yritin tehdä ikkunoista vähän samantyylisiä, ja ihan hyvinhän nuo näyttävät yhteen sopivan! Maalaan kyllä sekä ikkunat että ovet, mutten tiedä vielä millä värillä.

Seinät olen käsitellyt pikasiloitteella ja hammasharjalla, ja ne jäävät valkoisiksi. Haluaisin vähän kuluneemman ilmeen ja ehkä villiviinin seinään, mutta se lienee aika työlästä.

Vanhat pelargoniat

 Pelargoniat olen tehnyt Marian ohjeella, paitsi paperinsijaan käytin kukinnoissa ja nupuissa voipaperia, jonka maalasin akryyleillä kummaltakin puolelta. Enpä tiedä näyttääkö se kuvassa yhtään erilaiselta kuin paperi, mutta tykkään siitä että valo hiukan kuultaa läpi.








Ensimmäinen tekemäni mööpeli on tämä tupaharmooni. Omistan itse lähes samanlaisen, joskin puunvärisen, mutta tämän maalasin muistuttamaan poikaystäväni matkaharmoonia. Mahdamme kuulostaa oudolta porukalta, kun jokaisella on harmooni kotona (myös Leenillä), mutta se johtuu siitä että olemme kansanmuusikkoja.
Talossamme on myös muita soittimia, tässä poseeraa Pariisista Leenille tuomani bluegrass-banjo, joka on magneetti.

Keväällä olin poikaystäväni kanssa Japanissa lomalla, ja tässä matkan minisaldo! Pöllö on käsintehtyä keramiikkaa, muut ovat yllätyslaatikoista saatuja nukkeherkkuja. Ihan 1:12-kokoa ne eivät ole, ehkä 1:10 tai sinne päin, mutta hienoja kuitenkin! Maksoivatkin puupennin.
Onkin varmaan käynyt jo ilmi, että pidän Japanista ja sen kulttuurista kovasti. Japani on ihmeellinen sekoitus uutta ja vanhaa, perinteistä ja futuristista, rauhaa ja hösellystä. Kuitenkin uusi ja vanha elävät sovussa rinnakkain. Palaan sinne varmasti, toivottavasti työn merkeissä, sillä lomaan ei ole varaa seuraavaan 10 vuoteen!
Anna