Koko talo

Tässä vielä talo kokonaisena! Muutama huone on vielä kokonaan esittelemättä; Leenin huone keskikerroksessa ja minun ulakkohuoneeni. Tavarat vielä tässä vaiheessa vaihtavat jatkuvasti paikkaa (ja ovat väärissä paikoissa kuvaushetkellä), mutta tapetit ja sisäkatot alkavat jo olla paikoillaan. 

Pihanurmi

Puucee tulee sijoittumaan talon vasemmalle puolelle pienen pihan kanssa. Nurmikko on jo hankittu (valmis pienoisrautatienurmikon pala)! Tästä puutarhasta ei taida kauhean fiiniä ja järjestelmällistä tulla. Mutta se sopii tyyliin, minusta tuo vähän kulottunut yksilö oli kivemman näköinen kuin tasaisen vihreä.

-Anna

Talon olennot

Anna

Niin, ketkä meidän taloamme siis asuttavat? Saanko esitellä: Anna ja Leeni.

On ollut selvästi rankat bileet, kun muffinsit ovat kaatuneet ja toinen on sammunut sohvalle ja toinen istuu lattialla alasti.
Taustalla näkyy myös olohuoneen tapetti, se on pala vanhaa pussilakanaa. Portaita ei ole kiinnitetty, ne kai vain halusivat mukaan kuvaan.

Leeni ja kissa

Anna ja Leeni on tehty (muistaakseni)"posliini"-cernitistä, kädet ovat irralliset ja narulla kiinni vartalossa. Kissa on matkamuisto, en ikävä kyllä muista mistä maasta, mutta se vaikuttaisi olevan aitoa karvaa...
Televisio on oikeasti kuvia näyttävä härveli Japanista, mini-usbilla sen saa kiinni koneeseen, jossa se lataa akkunsa ja samalla voi siirtää kuvia. Muistaakseni maksoi euroissa noin 20 rahaa, mutta on hintansa väärti mielestäni!
Kukkopillit olen tehnyt massasta, odottavat maalaamista. Matto on pala pellavapyyhettä, lattia biltema-tikkua, sohva on itse tehty raakile.

Annan ja Leenin esikuvina ovat kodamat, hassut läpinäkyvät pyllyoliot Hayao Miyazakin elokuvasta Prinsessa Mononoke. Ne ovat jonkinlaisia metsän suojelushenkiä, mutta eivät mitään erityisen älykkäistä sellaisia. Suloisia kylläkin! Heidän muuten pelkistettyä ulkomuotoa täydentävät selkäpuolella realistiset pakarat. Tämäkin leffahelmi kannattaa katsoa, muttei lasten kanssa, se ei ole lasten elokuva vaikka onkin piirretty.

-Anna

Kodamat puussa

Totoro-ikkuna

Sain ihanan lahjan japanilaiselta ystävältäni! Hän oli käynyt Hiroshimassa näyttelyssä, johon oli osallisena Studio Ghiblin museo. Kyseessä on siis läpinäkyvä kortti, jonka voi asettaa ikkunalaudalleen. Irrotin sen ikkunaluukkupahvikuorestaan ja mallasin ikkunan taakse sinitarran avulla - tuohon se kyllä tulee, mutta viimeistely on ihan kesken. Ymmärtääkseni Ghibli-museossa Japanin Mitakassa on oikeasti tuollainen lasimaalaus! Jos joku ei tunne Totoroa, täällä voi tutustua. Suosittelen leffan katsomista myös aikuisille!

En ole vielä esitellyt talomme asukkaita, mutta hekin liittyvät Studio Ghiblin tuotantoon.

Lasimaalaus löytyy pienestä kirjastohuoneesta, josta pääsee ullakolle. Olennaiset kirjat ovat jo hyllyssä (joka oli puuvalmis Eirominis, maalasin valkoiseksi ja painonapin osasista tein vetimet), kiitos Susanna!

-Anna

Ulkohuussi

     

Aution huvilan puucee          

Minulla on kaunis kortti, jossa on muumien uimahuone. Sen puna-vihreät ikkunaruudut ovat mielestäni viehättävät, samoin se, ettei uimahuone ole mikään järkirakennus, oikeastaan se on suhteellisen turha, rakennettu siksi että se on sievä. 

Minulta jäi muinaisesta kattolampun asennuksesta ylimääräinen muoviosa, se semmoinen, joka työnnetään kattoon peittämään sähköjohtoja. En heittänyt sitä jostain syystä pois, ja yhtenä yönä sain mahtavan inspiraation! Eräässä lempipaikassani, erittäin kauniin autiohuvilan pihapiirissä (minun ja Leenin yhteinen harrastus on muuten autiot talot) on kovin hieno ulkohuussi. Ei se enää pelastettavissa ole, mutta huokuu kuitenkin mystistä rappioromantiikkaa. Olen aina ajatellut tuon puuceen muistuttavan kovasti muumien uimahuonetta. Pääni sitten yhdisti puuceen siihen muovikupuun, ja ryhdyin toimeen! Leikkelin munakennoista tuollaisia paanuja, liimasin ne (alhaalta aloittaen) muovikupuun ja maalasin tummanruskealla akryylimaalilla. Lopuksi vielä kiinnitin Erikeepperin avustuksella kahden eri mini-junarata-puun-lehden sekoitusta saumakohtiin. Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen, vaikkei se mitenkään realistinen olekaan! Katto odottaa harjalleen vielä semmoista kukkokoristetta.
Seinät tein Biltema-tikuista, lattian pahvista ja kahvitikuista, istuimen pahvista.
Värilliset lasi-ikkunat on tehty Quality Street-nimisen konvehtisekoituksen käärepapereista ja jätskitikuista. Ovi on niin ikään jätskitikkuja omina itseinään, kahva on pala grillitikkua ja kahvitikun päät. Sangossa on kuivikkeena kahvinpuruja, kauha vielä puuttuu. Vessapaperiteline on sashlik-tikusta ja jätskitikun päistä tehty (paperi on kasvopaperia). Puucee on nyt käyttökelpoinen, mutta sisälle tarvitsee lukemista ja jonkun valon lähteen, ulos haluaisin tehdä semmoisen käsienpesusangon, jossa on hana.

Anna

Tervetuloa!

Tervetuloa kaksosten kotitaloon! Talon runko on Gepetton Aurinkoinen II, ostettu syksyllä 2011. Innostuksemme nukkekoteihin on varmaan herättänyt Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän mahtava Muumitalo (meidän mittakaavamme taitaa olla yhtä suuripiirteinenkin kuin Toven ja Tuulikin, jossain 1:12 ja 1:10 välimaastossa),jota on Tampereen Metso-kirjastolla tullut ihailtua monituisia kertoja. 
Rakentajina siis toimimme minä, Anna, ja sisareni Leeni. Toistaiseksi päävastuu on ollut minulla, sillä Leeni keskittyy tällä hetkellä toisenlaiseen kotiprojektiin (siitä lisää myöhemmin).

Tässä ensimmäisessä postauksessa komeilee talon toistaiseksi eniten valmis huone, keittiö, joka sekin on vielä aika lailla kesken. Kaikki kalusteet ovat itse räpellettyjä pöytää ja tuoleja lukuunottamatta, jotka on ostettu puuvalmiina Minimaailmasta, maalattu ja istuintyynyt verhoiltu.

Hella ja tiskiallastaso on liimailtu pahvinpaloista (hellassa on ledituikku sisällä valona). Tiskiallas on pieni peltirasia avattuna ja ympärys on pahvia, jonka toinen puoli on hopeinen. Jääkaappi on iPodin muovikotelo vuosimallia 2006, jonka olen valkoisella akryylimaalilla maalannut. Nauloissa altaan yläpuolella roikkuu samanlaisia Finelin emalimukeja kuin mummolassamme; olen nähnyt näitä Mariallakin. Ne eivät näemmä kestä kovin läheistä tarkastelua, mutta täydestä menevät vähän kauempaa! Piirsin ensin mallin suuremmassa mittakaavassa, minkä jälkeen pienensin sen kopiokoneella ja väritin puuväreillä.

Keittiön yläkaapit ovat myös valkoisella kankaalla päällystettyjä pahvinpalasia, vetiminä on painonepparin osia, joissa on pienet siniset helmet keskellä koristeena.

Viimeisenä vielä keittiön minikeittiön esikuva, Pirkkalassa sijaitsevan äitini lapsuudenkodin keittiö. Talo on valmistunut vuonna 1948, mutta keittiö on remontoitu ehkä 50-luvulla.

 Ensi kerralla aion esitellä puuceen!                   Anna