Hyvää pääsiäistä!

Pääsiäispupuna Akka

Ihanaa aurinkoista pääsiäistä kaikille! Itse olen Hangossa, mutta marsut viettävät pääsiäistä kotona Espoossa. Lähdimme oikeastaan jo torstaina pääsiäisen viettoon Pirkkalaan, mutta käväisimme eilen tarkastamassa, siistimässä ja ruokkimassa riiviöt matkalla etelään. Vähän tylsää niillä ehkä oli, kun kaikki roikkuivat aitauksen laidalla rääkymässä, kun tultiin ovesta sisään. Muuten marsut voivat hyvin ja paksusti. Kenties Mimmin kasvettua aikuiskokoonsa pitää pistää etenkin Eukko laihdutuskuurille, sillä sen pääasiallista ajanvietettä on syömisen ohella nukkuminen. Kenties lähiaikoina koetan tehdä pidemmän postauksen marsujen uudesta asunnosta uudessa kämpässä nyt kun kevään valo alkaa pikkuhiljaa houkuttaa ottamaan valokuvia.

Happy sunny Easter everyone! Sorry about the long silence and no news of the piggies, but i'll try to change that in near future. Now that the spring is here, sun shine encourages to take more photos :)


-Leeni

Karvaista joulua kaikille!

Hyvää joulua toivottavat Akka, Eukko ja Mimmi.
Merry Christmas to everyone from Akka, Eukko and Mimmi!

-Leeni

Laumaelämää vol. 1

Tässäpä teille kuvapostaus lauantailta karvaisten naisten päivän kohokohdasta. I'd like to share one of the highlights in my piggy pack's typical day at the office :)





                   Beware of the guinea pig! Jännitys kohoaa. Oletteko valmiita?  





Tadaa! Parasta päivässä on tietenkin juoksuhetki aina yhtä jännittävässä "uudessa" (siis joka päivä samassa) paikassa. Marsuilla on selvästi melko surkea muisti, sillä ne tutkivat hölkkäratana toimivan eteisen aina yhtä tärkeän näköisinä nurkasta nurkkaan kulkien jonossa kuin possujuna. Noh, kyllä mä sentään siirtelen tunneleita paikasta toiseen, jotta elämä ei kävisi yllätyksettömäksi. Eteinen on muuten vähän haasteellinen juoksutuspaikka, kun ulko-ovea ei samalla voi käyttää, se kun aukeaa sisään päin..



Miss piggies find it always highly exiting to examine the corridor where I let them run around. I guess they must have a bit poor memory since the exitement doesn't seem to wear off though they spend there several hours every day.. It looks really funny when they go around one behind the other looking like they have a very important task at hand.

 



Akkaa kiinnostaa kamera..



kovasti!

 Akka is curious about the cell phone camera. She has such a cute face, half chocolate, half golden coloured!



 

Eukko otti syönnin jälkeen tupluurit..



ja jätti juoksentelut muiden hoidettavaksi.



After eating a bit Eukko decided to have a little nap and leave running around to younger guinea pigs.



  



Mimmi was so busy doing pop corn jumping and dashing around that it was impossible to get a good photo of her.

     

Akan piilopaikka nro 1.



Heinäpesä herätti marsuissa ihailua..





 

     

 



..eikä Akka viitsinyt jonottaa.



Akan piilopaikka nro 2.







Kuvista näkee (vaikka vähän tuhnuisia ovatkin) hauskasti marsujen luonne-eroja: Mimmi kiitää paikasta toiseen, Akka piileskelee, ja Eukko syö ja nukkuu tunnelissa niin, että siitä ei saa kuvia. Lopuksi vielä kuva marsujen häkista pikkujoulukunnossa valoineen. Pitäisi vaan vielä sävyttää nuo tuikut vähän lämpimämmän sävyisiksi, kun ovat niin kalseat. Onneksi saatiin häkki siirrettyä parempaan paikkaan keskeltä huonetta, kun iso harmoni lähti tuolta seinältä pois, aah autuutta!

Piggies cage has already got a chritsmas-like appearance, although I should do something about the lights whichs are a bit too blue in my opinion.



Marsujen häkki uudessa paikassaan.











Uusi karvaneiti!



Mimmi ja pystykorvat



28.10 sunnuntaina Hämeenlinnasta liftasi kyytiin pikkumarsu nimeltään Maailman Xena-soturi. Parina viimeviikkona on ollut vähän kiirettä teknisten vempaimien ongelmilla höystettynä, joten uuden tulokkaan ensiesiintyminen blogissa on hieman viivästynyt. Minikokoisen soturin kutsumanimeksi on pikkuhiljaa vakiintumassa Mimmi. Tai oikeastaan suurimman osan aikaa sitä kutsutaan Pieneksi, syyn voitte ehkä päätellä marsujen yhteispotretista. Kolmea marsua on sivumennen sanoen yllättävän vaikea saada pysymään paikallaan muutama sekunti, jotta saa näpsäistyä kuvan. Näissä kuvauksissa minä toimin kuvausjärjestäjänä ja Anna kuvaajana, mutta hankalaa se oli silti. Mimmi syntyi aika pirpanana, syntymäpaino taisi olla alle 60 grammaa, mutta hyvin neiti porskuttaa! Se on tässä parin viikon aikana lihonut yli kolmanneksen siitä mitä se painoi meille tullessaan. Oikeastaan on ihme, että Mimmi on saanut yhtään lisää painoa, koska meillä ei ole sen tulon jälkeen ollut yhtään hiljaista hetkeä, mutta ilmeisesti marsu osaa syödä ja puhua yhtä aikaa.. Arvokkaita leidejä taisi ensi alkuun sapettaa pienen äänekkyys ja joka paikkaan tunkeminen, koska Eukko koki tarvetta toisinaan muistuttaa Mimmiä kaapin paikasta. Onneksi päivä päivältä yhteiselo sujuu rauhallisemmissa merkeissä.



Mimmi on kyllä ihan mahtava tyyppi! Se raportoi kaikkia tekemisiään kovaäänisesti rutisten, eikä pelkää oikeastaan ollenkaan. Sylissäkin se viihtyy hyvin jutellen omiaan, mutta sillä on hieman valitettava tapa maistella uteliaana vaatteita ja sormia. Olen kyllä muutenkin todennut marsujen näkökyvyn heikoksi. Joskus voi sattua, että kädestä tarjotun herkkupalan sijaan hampaisiin päätyykin sormi noilla vanhemmillakin rouvilla.. Mutta Mimmi on huomattavasti siekailemattomampi gourmet-kokeiluissaan. Mimmi on väriltään tortoiseshell-white, ja sillä on suloisesti toinen korva vaaleanpunainen ja toinen musta. Golden-väri ei näy näissä kuvissa kovin hyvin, mutta tulevissa otoksissa kenties saatte nähdä Mimmin monipuolisemmista kuvakulmista.

May I introduce: Mimmi! The name her breeder gave her means Warrior princess Xena :) She is now almost three months old and came to us 28th of October. Isn't she cute? She is really tiny compared to the other two, her weight is under 300 grams! She is also really brave and loud little guinea pig, and has very funny ears. Akka and Eukko were first a bit suspicios because at first the little one thought that she was the boss around here, but now everyone is getting along just fine. It's so much more fun to watch three guinea pigs messing around than two!





Perhepotretti



Loma-asunto

Kuten mainitsinkin jo taannoin, olen marsujen kanssa ollut "etelän lomalla" pari viikkoa, joten ajattelin esitellä täällä marsujen kokoontaittuvan loma-asunnon. Häkin pohjan pinta-ala on pienempi kuin kotona, mutta ekstrana siinä on terassi,jonne pääsee kätevästi ramppia pitkin. A&E rakastavat sitä! Jostain syystä ravaaminen ramppia ylös-alas on marsujen mielestä mahtavaa puuhaa. Jouduin poistamaan sittemmin kuvassa näkyvän hienon kangaspäällysteen, koska se tuotti mielestäni liikaa vauhtia ja vaaratilanteita.. Akka sipsutteli sitä sujuvasti ylös ja liukui arvokkaasti pyllymäkeä alas, mutta Eukon laskeutumistyyli muistutti lähinnä lumivyöryä. Joten jouduin tyytymään tylsän näköiseen harmaaseen liukueste-kosteustilamattoon, joka ei luista tassujen alla. 

Since I've been spending a few weeks at my parent's house, I'd like to show you Eukko and Akka's portable "holiday home". It is slightly smaller than the cage I have home, but has got second floor to make it up :). The piggies love to run up and down between the two floors!

Akka suhtautuu epäilyksellä paparazziin.

Eukkoa sen sijaan ei hetkauta.

Sitten päivitystä marsu-uutisiin: Olen tosi tyytyväinen, kun olen saanut Akan lihomaan ja jopa syöppö-Eukon laihtumaan hiukan! Olen ostanut myös uudenlaista c-vitamiinia, joka on tablettimuodossa (Oxbow Daily C, hinta oli 11,90 e). Sen pitäisi maistua ananakselta, omenalta ja karpalolta. Eukko ottaa pillerin mielellään kädestä (yllätys-yllätys), mutta Akka on ryhtynyt nirsoilemaan parin ekan päivän jälkeen. Olisi kiva jos saisin nuo syömään c-vitamiinia tässä muodossa, koska silloin tietäisin niiden saaneen varmasti sopivan annoksen joka päivä.

I'm very happy that Akka has gained weight and Eukko has lost some since that's what I have tried to achieve. I've also bought some vitamin c-pills to guarantee that piggies get enough big daily dose of it. They are supposed to taste like pineapple, apple and cranberry. Eukko loves the pills but Akka isn't feeling that warm towards them..

Eilen illalla todistin Akan kummallisia taitoja. Se nimittäin osaa käyttää tassujaan syömisessä apuna vähän niin kuin oravat, vaikka ei nyt ihan yhtä ketterästi. Ennen syömistä se myös usein näyttää läpsivän ruokapaloja tassullaan. Eilen se kuitenkin vei shownsa pidemmälle, ja potkiskeli porkkananpalaa kuin jalkapalloa ympäri häkkiä! Näytti kyllä tosi kummalliselta ja huvittavalta. Lisäksi puuha oli Akan mielestä mitä ilmeisimmin hauskaa, koska se potkujen väliin teki ilopukkihyppyjä.

Akka has got a special talent: she can keep her food in her front paws (a bit like a squirrel)! She also likes to kick pieces of carrot around like football. She is obviously having fun while doing this. It looks hilarious! I don't know how she has learned to do this and I've never seen any other guinea pig using their front paws this way.

Leeni

Lemmikkejä taloon

Kukkopillit löysivät paikan pönttöuunin päältä

 Leenillä on villaista yllä! Villapaita on tehty valmiista putkineuleesta. Marsut muotoilimme Fimosta. Älkää uskoko kuvaa, marsua ei kannata päästää sohvalle, ne eivät ole sisäsiistejä...

Leeni has her new jumper on! Her guinea pigs are made from Fimo. Don't believe in this picture, you shouldn't let your guinea pigs on the sofa, they are not potty trained...

- Anna

Marsu-spa



Mikä ihanuus!


Päätin tänään pestä Akan ja Eukon. Eivät ne varsinaisesti olleet likaisia, mutta molemmista lähti ihan hirveästi karvaa. Aika näyttää, auttoiko pesu karvanlähtöön. Eukolla oli myös hiukan hilseilyä, joten ostin kosteuttavaa shampoota, Tigin Pet Head-sarjasta. Shampoon nimi on Feeling Flaky, ja se tuoksuu ihanasti mansikkajogurtilta! Tigin ihmisille tarkoitettujen tuotteiden ulkonäöt ja tuoksut vetoavat sisälläni asuvaan sokerihiireen, joten oli melkein pakko ostaa sitä myös marsuille.  Hirmuisen kallishan tuo oli, melkein 20e, mutta kun ne muut shampoot näyttivät ankeilta ja tuoksuivat lääkemäisiltä Tigeihin verrattuna.. Ja on se niin tyttömäinen! Melko vahvasta tuoksustaan huolimatta shampoo ei jäänyt pahemmin haisemaan turkkiin huuhtelun jälkeen.



Uudet makoilunurkkaukset siivouksen jäljiltä.



 Akka suhtautui pesuhetkeen ihmeen rauhallisesti, vaikka se on vähän ujompi tapaus kuin Eukko. Akkaa ei tuntunut pelottavan juuri ollenkaan. Eukko sen sijaan osaa draamakuningattaren elkeet - se raapi ranteisiin kunnon viirut pyrkiessään turvaan tappajakäsisuihkua. Onneksi järkytys ei kestänyt kauan (vaikka se pesi itseään närkästyneen näköisenä häkkiin päästyään). Molemmat tutkailivat innoissaan uutta häkin sisustusta. Ostin toisen vessalaatikon, koska se tuntuu olevan tytöillä suosittu makuupaikka. Laatikko myös pidentää siivousväliä, vaikka sisäsiistejä nämä possut eivät varsinaisesti olekaan. Akan entinen suosikkipaikka oli riippukeinun alla oleva pinnasängyn reunapehmuste (onnistunut kirppariostos), josta se siistinä neitinä potki kaikki papanat lattialle sitä mukaa kuin niitä kertyi. Häkissähän ei ole pohjalaatikkoa, ainoastaan kangassuojus. Se pitää kyllä heinät hyvin häkin sisällä, mutta papanoille se ei ole tarpeeksi kova vastus. Siirsin ruokakupin tuollaiselle taikakuutiosta taivutetulle tasolle, jotta varsinkin Eukko joutuisi tekemään vähän töitä ruokansa eteen. Pohjalla oleva pellettikippo on tyhjentynyt alta aika yksikön, lähinnä Eukon toimesta. Puutunneli on sen edessä siitä syystä, että Akka ei ilmeisesti jaksaisi hypätä, vaan mieluummin kiskoisi hampaillaan painavan keraamisen kupin päähänsä.. Tunnelin ansiosta Akka ei ylety venyttämään itseään kahdella jalalla seistessään kupille asti. On siinä kaksikko! Ohukainen ja Paksukainen.



Murjottava puolikuiva Eukko



Pokka-Akka



Tein tänään ihan mahtavan löydön meidän rappukäytävästä. Joku oli hylännyt sinne jo jonkun aikaa sitten omituisen kissan raapimapuun/leikkitelineen. Kun se ei ole sieltä hävinnyt, ajattelin ettei kukaan varmaan kaipaa sitä. En usko, että se on ollut käytössä, tai ainakin se on harvinaisen puhdas. Olen irroittanut osan, joka teki tuosta eräänlaisen keinulaudan (en oikein käsitä, miten kissa sitä käyttäisi), minkä jälkeen siitä tuli täysin marsuystävällinen. Tunneleissa on myös sivuilla uloskäynnit, mikä on hyvä sovunedistäjä, ja tytöt tykkäävät säntäillä putkiin joka suunnasta. Keskipalkki toimii estehyppytarkoituksessa. En pidä hökötystä häkissä vaan juksutusaitauksessa, sillä ihanan pehmoinen teddykarva, jolla putket on päällystetty, olisi pian muisto vain litistyttyään, värjäydyttyään ja hajustuttuaan marsun pissassa. Pistin putkien pohjalle vahakangasta ja pyyhkeenpalat, jotta häkkyrästä olisi iloa vähän pidemmäksikin aikaa. Vaikutti olevan välitön menestys vikisijöiden keskuudessa!

Kissahärpäke edestä...

... ja sivulta

  Leeni



Tee-se-itse-häkki





 Ajattelin jakaa kokemuksiani omatekoisen häkin rakentamisesta, sillä ainakin omiin tarpeisiini koin itse nikkaroidun häkin parhaaksi vaihtoehdoksi. Syitä tähän on useita. Ensinnäkin se tulee halvaksi: eläinkaupasta ostettu häkki maksaa pitkälti yli satasen, ja käytetyn häkin löytäminenkin voi olla kiven takana. Eläinkaupan häkit ovat myös melko pieniä, ja suurimmat häkit - joihin jo marsulauma mahtuisikin - ovat todellatodella kalliita. Ainakin tällä hetkellä tekemäni häkki on myös suurempi kuin mikään näkemäni yksikerroksinen tehdashäkki. 

Itse tehty on siis usein hinta-laatu-suhteeltaan paras ratkaisu. Asia, joka ratkaisi sen, että päädyin tekemään enkä ostamaan häkin, oli kuitenkin kuljeteltavuus. Halusin, että häkin saa purettua helposti ja kuljetettua pienessä tilassa, esimerkiksi junassa (marsut ovat matkustettaessa tietysti kuljetuskopassa :). Kun meillä edellisen kerran oli marsuja, jouduimme mökkireissuille ottamaan mukaan melko surkean pienen häkinhäkkyrän, kun autoon ei mahtunut suurempaakaan. Tämän nykyisen kookkaan häkin saan kuitenkin kulkemaan junassa ilman tuskia, ja se mahtuu mukaan, vaikka auto olisi täpötäysi, jihuu! Tavallisesti Ford Focus-parka onkin ääriään myöten täynnä soittimia ja äänentoistokamoja.Suuri parannus siis, ja meille välttämätön. Tässä häkissä ei ole kattoa, sillä meillä ei ole muita lemmikkejä, joten marsut saavat olla rauhassa. Kiipeilyintoa tai -taitoa marsuilta ei yleensä kauheasti löydy, joten katto ei senkään takia ole välttämätön.

Minusta netistä saisi löytyä enemmänkin ohjeita häkin rakennukseen, varsinkin suomeksi. Englanniksi löytyy hyvä sivu, Cavy Cages, jossa on jopa kätevä muunnin jaloista senteiksi. Itse olisin kuitenkin kaivannut mustaa valkoisella siitä, mistä mitäkin rakennusmateriaalia saa ja mitä ne maksavat. Cavy Cagesista ei tietenkään löydy mitään Suomea koskevia tietoja, vaikka siellä muuten onkin paljon asiallista tietoa muustakin marsuihin liittyvästä kuin häkeistä.

 Marsut.net:in foorumin perusteella tiesin, että Cavy Cagesin mainitsemia "taikakuutioita", joita monet ovat ilmeisen onnistuneesti käyttäneet tee-se-itse-häkeissään, löytyy myös Suomesta, mutta varsin vaihtelevasti. Onneksi Annan ja minun lapsuudenkoti sijaitsee pääkaupunkiseudulla, joten hyvät valikoimat ovat siellä ihan nurkan takana. Hong Kongista Martinsillasta löysinkin taikakuutioita suht vaivattomasti nimellä Deutzer modulaarihyllykkö. Pakkauksessa on noin 30 tällaista hyllykköpalaa, kooltaan 35X35cm. Palat siis riittävät kolossaaliseenkin häkkiin. Hintaa yhdellä paketilla oli 34,95e, mikä ei päätä huimaa. Pakkauksessa tulee mukana kiinnikepaloja, joilla neliöt voi yhdistää nurkistaan, mutta ainakaan minä en saanut omista taikakuutioistani kovinkaan tukevia niiden avulla. Lisäksi halusin helpottaa häkin purkamis- ja kokoamisprosessia niin, että kaikkia sidoksia ei tarvitse purkaa, mutta palat saa silti siistiin ja pieneen kasaan kuljetuksen ajaksi. Siksi päädyin kuromaan häkin yhteen nippusiteillä. Nippusiteitä ei tarvitse säästelläkään, sillä 100 kpl pakkaus maksaa Clas Ohlsonilla 2,50e.

Päädyin perinteisten kuivikkeiden sijaan käyttämään pyyhkeitä häkin pohjalla. Pyyhkeet on  siistimpi vaihtaa kerrostalokämpässä kuin puru, ja lisäksi pölyhaittoja ei tule juuri lainkaan. Kuljeteltavuuden kannalta pyyhkeet ovat myös olennaisia, koska niiden ansiosta en tarvitse pohjalaatikkoa. Koska häkki on niin iso (175X70cm), en löytänyt mistään tarpeeksi isoja pyyhkeitä. Siksi päädyin ostamaan froteeta, jonka hinta on 7,20e/metri Eurokankaassa (leveys kätevästi tasan 70cm!). Aika kallista siis, mutta jos näitä pyyhkeitä pystyn käyttämään esimerkiksi vuoden, ne tulevat eläinkaupan puruun verrattuna halvaksi.


 



Kuten kuvasta näkyy, pyyhkeet kiinnitetään häkkiin purjerenkailla. Ehkä kaikki eivät näitä tarvitsekaan, mutta meidän edelliset marsut rakastivat pyyhkeiden alla ryömimistä, joten ajattelin kiinnittää pyyhkeet varmuuden vuoksi kunnolla.. Pyyhettä on häkin pohjalla kaksi kerrosta, ja alempaa ei tietenkään tarvitse kiinnittää. Vain päällimmäinen pyyhekerros on kallista ostofroteeta, sen alla on kirppispyyhkeitä, koska alemman kerroksen ei tarvitse olla yhtenäinen.

Rikkaimuri on kätevä puhdistusväline pyyhkeiden kanssa. Häkki pitää imuroida joka päivä, koska marsut kakkivat papanan noin kerran minuutissa, kuten jokainen marsunomistaja tietää. No, ei se mitään, koska puhdistus on niin helppoa! Kestää ehkä viisi minuuttia, ja häkki näyttää sen jälkeen tosi siistiltä. Suunnilleen kolmen päivän jälkeen pyyhkeet on kuitenkin vaihdettava, sillä pissa alkaa haista. Hintaa en tiedä, koska olen saanut tämän lainaksi äidiltä ja isältä.

 



Pyyhkeiden alla on kosteustilamattoa. Muistaakseni hinta oli 3,95e/metri Hong Kongista, leveys 65 cm. Kosteustilamattoa saa useimmista kodintarvikeliikkeistä, esimerkiksi Anttilasta, Citymarketista, Prismasta, Etolasta jne. Matto toimii myös liukuesteenä, koska alimmaisena on vahakangasta, joka on melko liukasta. Vahakangas on Ikeasta. Se on 150 cm leveää ja maksaa 5,99/metri, mikä on halpa vahakankaaksi. Kuvaa siitä ei minulla ole, mutta näette sen täältä. Olen laittanut vahakankaan päälle ohuelti sanomalehteä, mikä taitaa olla hätävarjelun liioittelua, koska se ei taida olla kastunut kertaakaan. Pyyhkeiden vaihdon yhteydessä pesen kosteustilamaton jos se tuntuu haiskahtavan, mutta ei ole ainakaan vielä tarvinnut.



Häkkiä kiertää kangaskaistale, joka suojaa lattiaa sinkoilevilta heinänkappaleilta ja papanoilta. Se kiinnitetään yhdestä nurkastaan tarranauhalla. Suojusta pitäisi vähän pienentää, koska se vähän lerpattaa. Mutta eikö olekin nätti kangas? Se on kotoisin Annan vintagekangaskokoelmasta. Anna myös suunnitteli suojuksen, koska olen itse vähän käsi avaruudellisen hahmotuskyvyn saralla..

Toivottavasti tästä hartaasta selostuksesta on edes hieman apua muille marsuharrastajille!

P.S. Nukkekotiharrastajana olen rakentanut pesäkopin ja puuputken Biltematikuista :) Tosi käteviä tässäkin tarkoituksessa! Kaunis pintakin niistä tulee.

Leeni